Stagepäivä

Tänään esittelimme luomamme palvelumuotoilun prototyypit LemppariStagella. Keräsimme muilta ryhmiltä havaintoja ideoistamme. Saimme runsaasti kehuja ja muutamia kehitysideoita. Haasteitakin ideoistamme nousi esiin.

Työelämäkurssi vammaisille


Haasteet
- laaja kohderyhmä ("vammainen")
- luo eriarvoisuutta --> miksi ei ole yhdessä muiden työttömien kanssa?
  *Mielestämme vammaisille suunnattu työelämäkurssi on tärkeä, koska siellä käsitellään työelämään 
    liittyviä asioita vammaisten näkökulmasta (erilaiset tarpeet).
- leimaantumisen riski
- kilpailevat palvelut? onko tällaista jo?
- onko kirjasto halukas tarttumaan kohderyhmään?


Ideat
- voisi motivoida, jos vetäjä itsekin kuuluu kohderyhmään (kuten kuvassa)
- voisiko kirjasto koota isomman tapahtuman sateenvarjomaisesti?

Reittiopassovellus


Haasteet
- sovelluksen suunnittelu + toteuttaminen sekä päivittäminen: kirjaston aineistot vaihtavat paikkaa


Ideat
- kirjaston asiakaspalvelu voisi auttaa sovelluksen lataamisessa
- hieno idea ja varmasti toteutettavissa
- selkeä idea, jonka voisi toteuttaa helpostikin
- loistava idea mikäli toimii moitteettomasti

Vetokori

Haasteet
- vaikea liikutella vaikeissa paikoissa?
- jos käyttää käsiä liikkumiseen, vedetäänkö koria hampailla?
* Meidän ajatuksenamme oli, että korin voi kiinnittää pyörätuoliin tai vetää yhdellä kädellä perässään (ei tarvitse kannatella korin painoa)
- onko kysytty/havainnoitu kohderyhmää? onko tarvetta?
* Idea tuli esteettömyysasiamieheltä.
- saako kaikki liikuntavammaiset aineiston pois korista? toimii varmasti joillakin hyvin


Ideat
- vetokori on hauska idea, joka voisi toimia todella hyvin!
- ei ainakaan luulisi olevan kovin vaikea/kallis idea toteuttaa
- hyvä ja yksinkertainen idea
- yksinkertainen juttu, joka palvelisi asiakaskuntaa laajasti!

Palveluprototyyppien luonti

Tänään tiistaina olemme muodostaneet palveluprototyyppejä. Aloitimme kokoamalla kaiken keräämämme haastattelumateriaalin ja keräämällä siitä esiin nousseita pointteja post it-lapuille. Tämän jälkeen lajittelimme laput kategorioihin. Pienen sähellyksen jälkeen olimme saaneet aikaiseksi kolme käyttäjäprofiilia: Oman jutun etsijä, täsmäkäyttäjä ja palveltava. Loimme myös profiileille persoonat, Tape, Maija-Eliisa ja Kirsi, ja kokosimme kaiken powepoint-esitykseksi.

Jonnen yksilötehtävät

Kohdalleni osui Napolen Hillin klassikkoteos vuodelta 1966, Think and grow rich. Työkalua, tai menetlemää, jonka kirjasta projektiamme varten valitsin, voidaan soveltaa palveluntuottajaryhmän toimintaan. Kuinka halu muutetaan toiminnaksi? Napolen Hill vastasi kirjassaan seuraavanlaisilla ohjeilla:

a) Kokoa ryhmä
b) Pidä aivoriihi
c) Kokoonnu ryhmän kanssa 2 kertaa viikossa
d) Pidä huolta ryhmän tasapainoisuudesta
- Suunnitelma hiottava virheettömäksi
- Koko ryhmän potentiaalia hyödynnettävä
- Jos epäonnistuu -> uusi suunnitelma (sinnikkyys!)
"Thomas Edison epäonnistui tuhansia kertoja, ennen kuin keksi hehkulampun."

Sovelsimme näitä ohjeita käytäntöön ainakin sen osalta, että kokoonnuimme viime viikolla 2 kertaa.


Viime maanantain tunnilla opin uudenlaisen tavan toteuttaa aivoriihi. Post-it lappujen avulla ja ajastamalla ryhmän toimintaa voi päästä nopeasti yllättävän pitkälle. Vieraileva opettaja Timo esitti asiansa selkeästi ja innostavasti.

Jennan yksilötehtävät

Maanantain tunnilta mieleeni jäi se, kuinka monen askeleen kautta (ja millaisella tarkkuudella) pitch-puhe suunnitellaan. NABC-portaikko asettaa puheen kohdat järkevään järjestykseen ja varmistaa että sanottua tulee kaikki tarvittava, mutta ei mitään ylimääräistä. Se lienee hyödyllinen keino yleisön kiinnostuksen ylläpitämiseen.

Tunnilla tehdystä kirjallisuustehtävästä käteeni jäi seuraavanlainen idea: Kirjastossa voisi järjestää eräänlaiset työ- ja kulttuurimessut vammaisille. Lukemani kirja (Kuka vei juustoni?) oli mielestäni hiukan ärsyttävän optimistinen ja alentuvaan sävyyn kirjoitettu pikku kirja, mutta sen perusidea on toki käytökelpoinen: Tilaisuuksiin tulee tarttua ja uudet tuulet on parasta haistaa ennen muita. Sovelsin ideaa kirjastomaailmaan ja vammaisiin liittyen siten, että vammaisten asemasta ja esim. työmahdollisuuksista on puhuttu viime aikoina paljon julkisuudessa. Kirjaston olisi siis hyvä reagoida tähän liikehdintään.

Messuilla vammaiset kohtaisivat työelämän edustajia ja pääsisivät myös kertomaan omista taidoistaan, koulutuksestaan ja toiveistaan. Yritykset ja kunnan edustajat pääsisivät näkemään vammaisia työnhakijoita ja löytämään potentiaalisia työntekijöitä, jotka ovat mahdollisesti aiemmin jääneet huomiotta. Lisäksi messuilla olisi kulttuuritoimintaa, kuten taidepaja/näyttely, runonlausuntaa, käsitöitä, koodausta jne. Koska tekemistä ja eri osa-alueita on nii paljon, messut olisi hyvä pitää useamman päivän aikana.

En tiedä, tuleeko vastaavaa tapahtumaa koskaan olemaan, mutta mielestäni idea on melko käyttökelpoinen, joskin se vaatii paljon työtä onnistuakseen. Jos joskus tulevaisuudessa tulen työskentelemään hommissa, joissa voisin osallistua suuren kirjastotapahtuman järjestämiseen, heitän varmasti tämän idean ilmoille.

Yksilötehtävät

Maanantaina harjoittelimme pitchin tekemistä tutustumalla miten se rakentuu kohta kohdalta. Pidin päivässä eniten siitä, miten oman pitchin tekemisen ja esittämisen jälkeen yleisö sai esittää kommentteja ja kysymyksiä, ja me esittäjät vain kuuntelimme kommentit vastaamatta niihin. Se idea, että nämä kommentit kehittävät pitchiä ja tuotetta eteenpäin ilman suoraa vastaamista yleisölle, oli mielenkiintoinen näkökulma. Työpajan jälkeen väitän ymmärtäväni pitchauksen toteutustavan ja idean.

Tunnilla käydyistä kirjoista nappasin idean nimeltä Protoyping. Selaamani kirja käsitteli liiketalouden palvelumuotoilua, ja prototyyppien luominen esiteltiin erikoisena mutta toimivana mallina. Ideana siinä on ideoida ryhmässä eriasteisia luonnoksia tuotteista tai toiminnasta, ja uskaltaa kehittää monenlaisia ideoita eteenpäin vaikka niissä ei olisikaan todellista pohjaa. Toteuttamiskelvottomista ideoista pistetään muistiin hyvät kohdat, joita voi sitten koittaa yhdistää uudestaan toteuttamiskelpoisiin ideoihin. Perusajatuksena on siis, että hullummistakin ideoista voi hyötyä, kun niitä analysoi tarkemmin ja uskaltaa ajatella ääneen. Mallin tarkoituksena ei ole hyväksyä ensimmäistä toimivaa ideaa, vaan paras mahdollinen tuote usean idean läpikäymisen jälkeen.

Kokeilin tätä mallia tiistaina ryhmäni kanssa, kun kokoonnuimme projektin parissa. Ideoimme yhdessä Heidin yksilötehtävää, liittyen mistä hän voisi lähteä hakemaan kohderyhmäämme kuuluvaa henkilöä. Kävimme myös läpi Jennan ideaa esteettömyystapahtuman järjestämisestä, ja ideoimme, miten hän voisi sitä suunnitella. Olen tyytyväinen ryhmämme ideointiin ja malli tuntui toimivan, ainakin kun kaikki tiesivät että käytämme sitä tällä kertaa.

Yksilötehtäviä

Maanantain tunneilla pidimme workshopin, jossa harjoittelimme palvelumuotoilun NABC-työkalun käyttöä. Workshopissa opin, että palveluja suunnitellessa on tärkeää määritellä tarkasti kenelle palvelu on suunnattu ja selvittää myös kohderyhmän tarpeita. Kun nämä jutut tehdään kunnolla, on uusi palvelu todella sellainen, jolle on tarvetta. Opin workshopissa myös mitkä asiat pitchauspuheessa on syytä mainita. Workshopissa pidin siitä, että saimme harjoitella pitchauksen tekemistä. Muiden puheita oli myös kiinnostavaa kuunnella ja ryhmät olivat keksineet hyviä ideoita.

Ennen workshoppia kehittelimme ideoita, joilla voisimme viedä projektiamme eteenpäin. Oma ideani on kulkea kirjastossa jonkun liikunta- tai aistivammaisen henkilön kanssa, jolloin näkisin konkreettisesti mitkä asiat toimivat ja mitkä eivät. Samalla kohderyhmäämme kuuluva henkilö voisi kertoa omia mielipiteitään siitä, miten kirjaston palveluista saisi esteettömämpiä. Koska ideani liittyy enemmän tilasuunnitteluun kuin palvelumuotoiluun ja tarvitsemme lisätietoa kohderyhmästämme, ajattelin toteuttaa ajatukseni haastattelun kautta. Näin ryhmämme saa arvokasta tietoa siitä, millaisia palveluita juuri kohderyhmäämme kuuluvat henkilöt kirjastossa kaipaavat ja millaisia tarpeita heillä on. Lähetin tiistaina sähköpostia Turun Seudun Vammaisjärjestöt ry:n ylläpitämään toiminta- ja kohtaamispaikka Happy Houseen, löytääkseni kohderyhmäämme sopivan henkilön, joka olisi halukas haastatteluun. Lisäksi etsin tietoa esteettömyydestä, erityisesti kirjastopalveluihin liittyen.

Pitchausharjoitus

Saimme tehtäväksemme harjoitella pitchauspuheen pitämistä. Harjoituksessa kohderyhmämme rajautui näkövammaisiin. Pohdimme, että kohderyhmää voisi koskea esimerkiksi tarve saada julkisille paikoille (esim. kirjastoon) apuvälineitä liikkumisen helpottamiseen.
Kokosimme seuraavanlaisen puheen  NABC-runkoa käyttäen.

Otsikko: Paikannussovellus näkövammaisille
Yleisö: Säätiöiden ja kunnan edustajat
Asiakas: Kunnan edustajat / kirjasto

"Koukku", mikä saa yleisön kiinnostumaan: Kirjastot ovat nykyään varsin ansioituneita esteettömyydessä. Ramppeja löytyy monesta kirjastosta, mutta eräs vähemmistö on jäänyt vähemmälle huomiolle: Näkövammaiset. Näkövammaisia on Suomessa kymmeniä tuhansia.  Näin suuri vähemmistö on jäänyt toistaiseksi vaille huomiota.
Need (tarve): Näkövammaisilla on tarve helpompaan liikkumiseen kirjastotiloissa.

Approach (ratkaisu): Kirjastoissa otettaisiin käyttöön paikannussovellus, johon on koodattu kirjaston pohjapiirros. Sovelluksessa on äänikomennusmahdollisuus, joka ohjaa pyydetylle osastolle.

Benefits per cost (hyödyt suhteessa kustannuksiin): Sovelluksesta olisi paljon hyötyä näkövammaisille kirjaston asiakkaille, sillä se edistäisi kirjaston itsenäistä käyttöä ja tekisi kirjaston helposti lähestyttävämmäksi. Kulut olisi mahdollista pitää varsin matalalla.

Competition (kilpailijat): Jos näkövammaisella on mukanaan avustaja (esim. opaskoira tai palkattu  avustaja), tämä palvelu ei ole välttämättön. Muita kilpailijoita ovat esim. Celia-kirjasto ja kirjaston kotipalvelu.

Lopetus: Sijoittamalla hankkeeseen, takaat että entistä suuremmalla joukolla on pääsy informaatioon ja kirjaston tiloihin, sekä mahdollisuus entistä tasapainoisempaan elämään.
___
Toimintasuunnitelmaamme kuuluu seuraavaksi kohderyhmään kuuluvan henkilön haastattelu sekä otamme yhteyttä Happy Houseen, Varsinais-Suomen näkövammaiset ry:n ja Salon Syty ry:n saadaksemme lisää haastateltavia.

Työpaja

Kokoonnuimme työpajaan keskiviikkona 30.3. kello 11 alkaen.

Päätimme käyttää Varjostus, Käyttäjäpersoona ja Palvelupolku menetelmiä tiedon keräämiseen kohderyhmästämme.

Jenna lähtee varjostamaan Turun pääkirjastolle tai tarvittaessa Varissuon kirjastoon seuraamaan kohderyhmäämme kuuluvaa henkilöä tänään ja/tai huomenna torstaina. Varjostetun liikkeistä muodostetaan palvelupolku.

Liisa, Heidi ja Jonne miettivät erilaisia käyttäjäpersoonia, ja kokoavat ne yhteisesti palvelupolun kera powerpointiksi sunnuntaihin 3.4. klo 3 mennessä.

Alla tekemämme diasarja.

Pöytälaatikkotutkimus

Maanantain toimintaa

Tänään keskityimme miettimään sidosryhmiä. Listasimme fyysisesti vammautuneille oleellisia sidosryhmiä ja laitoimme ne  projektin kannalta tärkeysjärjestykseen. Keräsimme yhteyshenkilöitä, joita lähdemme haastattelemaan.

Erilaisia sidosryhmiä

Jenna sopii haastattelusta Kynnys ry:n aluesihteerin kanssa, Heidi esteettömyysasiamiehen kanssa. Liisa haastattelee invataksikuljettajaa ja Jonne muutamia avustajina toimineita henkilöitä. Lisäksi haastattelemme yhtä kohderyhmäämme kuuluvaa henkilöä.

Aiomme kysellä ainakin seuraavia asioita, kohdennetusti eri haastateltavilta:

• Minkälaisia palveluita vammaiset käyttävät kirjastossa?
• Minkälaisia palveluita he käyttäisivät jos kirjasto niitä tarjoaisi?
• Mistä heitä voi tavoittaa?
• Mistä he ovat kiinnostuneita? Suosituimmat harrastukset?
• Minkälainen arvomaailma näkyy heidän elämässään?
• Minkälaisia työpaikkoja tai työmahdollisuuksia heillä on?
• Miten kirjastoissa suhtaudutaan heihin asiakkaina? (ihminen vs outo otus)

Käsittelemme saadut vastaukset huhtikuussa.

Aloitus

Kurssillamme on tehtävänä muotoilla palveluja erilaisille kohderyhmille, jotka jäävät kategorian "syrjäytymisvaarassa olevat tai jo syrjäytyneet nuoret" alle. Aloitimme palvelumuotoilumme suunnittelun keräämällä ajatuksiamme kohderyhmästä mind mappiin (kuva yllä). Kohderyhmämme sisältää henkilöt, joilla on joitakin fyysisiä rajoitteita.


Toimintasuunnitelmamme on toistaiseksi seuraavanlainen:


1. Ideointivaihe (tehty)
2. Havainnointivaihe / tiedonkeruu (haastattelu)


Havainnointivaiheessa tulemme kartoittamaan jonkun kohderyhmään kuuluvan henkilön toiveita ja tarpeita kirjastopalveluissa. Toteutamme tämän sähköpostihaastattelulla. Aiomme myös selvittää pääsisimmekö esteettömyysasiamiehen puheille.